Asiantuntijalääkäri Timo Salomäen näkemyksiä Esko-potilastietojärjestelmästä

Jaa artikkeli:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin

Kerro itsestäsi, kuka olet?

Olen lääkäri Timo Salomäki ja toiminut anestesialääkärinä 35 vuoden ajan Oulun yliopistollisessa sairaalassa, josta jäin eläkkeelle kliinisestä työstä elokuun 2020 lopussa. 35 vuoden aikana toimin useissa rooleissa kuten sydänanestesiologina, yliopiston opettajana, tutkijana, hallintolääkärinä ja pehmytosakirurgian anestesioista vastaavana osastonylilääkärinä. Tällä hetkellä työskentelen Esko Systemsillä asiantuntijalääkärinä.

Miten ja milloin aloit käyttää Esko-potilastietojärjestelmää?

Eskoa olen käyttänyt lääkärinä koko sen olemassaolon ajan 90-luvulta lähtien. Uudenlainen suhde Eskoon syntyi vuonna 2009, kun PPSHP:ssa päätettiin rakentaa oma sähköinen anestesiakertomus, ANTTI. Ryhdyin määrittelemään ANTIN ominaisuuksia keväällä 2009, koodaus aloitettiin keväällä 2010 ja tuotantokäyttö alkoi maaliskuussa 2012.

Olen ollut kohta 12 vuotta kiinteästi mukana osana kehitysryhmiä, joiden työnä on ollut Eskon ohjelmakehitys erityisesti operatiivisen toiminnan tarpeisiin (ANTTI, Lesu, Hoiva). Lisäksi olen ollut jäsenenä lääkehoidon ohjelmiston kehitysryhmässä.

Mitkä mielestäsi ovat Eskon vahvuudet?

Koska Esko on tehty yhdessä käyttäjien kanssa, Eskon käytettävyys on ollut huippuluokkaa koko Eskon historian ajan. Suomalaisena järjestelmänä Esko tukee hyvin yhteisiä suomalaisia hoitokäytäntöjä ja huomioi kansalliset ohjeet, määräykset ja lainsäädännön. Terveydenhuollon prosesseja kehitetään kaiken aikaa, ja kiinteässä yhteistyössä käyttäjien kanssa Eskoon on voitu rakentaa prosessimuutoksia tukevia uusia ominaisuuksia.

Erityisesti se, että Eskossa pystyy siirtymään helposti osiosta toiseen helpottaa käyttöä merkittävästi. Yksi sisäänkirjautuminen riittää, minkä jälkeen kaikki toiminnot näyttäytyvät käyttäjälle yhtenäisenä järjestelmänä. Samoin se, että Esko on websovellus, on tärkeä ominaisuus. Eskoa pystyy käyttämään kaikilta terveydenhuollon päätelaitteilta ilman erillisiä lisenssejä ja samaa potilasdokumenttia voi käsitellä useampi ammattilainen yhtä aikaa.

Esko on järjestelmänä hyvin vakaa ja uusia päivityksiä pystytään tekemään lähes lennosta niin, että käyttökatkoja ei ole tai ne ovat hyvin lyhyitä.

Onko Eskossa jotain parannettavaa?

Esko ollut tähän saakka ainoastaan erikoissairaanhoitoa palveleva potilastietojärjestelmä. Nyt työn alla on ohjelmistokehitys, jonka myötä Esko laajenee perusterveydenhuollon käyttöön. Myös tiedonkulkua potilaalta suoraan hoitoyksikköön ja takaisin potilaalle saadaan jatkossa saumattomammaksi uusilla tietojärjestelmäratkaisuilla.

Mihin Eskoa kehitetään tulevaisuutta varten?

Eskosta kehitetään kokonaisuus, joka mahdollistaa potilastiedon saumattoman ja oikea-aikaisen kulun perusterveydenhuollossa, tarvittaessa perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon ja/tai kuntoutukseen sekä takaisin perusterveydenhuoltoon. Tieto kirjataan vain kerran yhteen paikkaan, josta se on luettavissa ja päivitettävissä kaikkialla, missä potilas Eskoa käyttävässä terveydenhuollon järjestelmässä hoitonsa tai kuntouksensa aikana liikkuu.

Yhdessä käyttäjien kanssa mietitty kokonaisohjelma tuo hoitokokonaisuuteen yhtenäistä johdonmukaisuutta, käytettävyyttä, turvallisuutta, laatua ja taloudellisuutta.

Toinen tärkeä Eskon kehityskohde ovat PPSHP:n tulevaisuuden uuden sairaalan tietotekniset ratkaisut. Uusi sairaalarakennus tulee muuttamaan monia toimintamalleja, joiden toteuttaminen vaatii paljon myös tietojärjestelmältä.

Ketkä ovat tärkeimmät kumppanit Eskoa kehittämisessä tulevaisuutta varten?

Tärkeimmät kehittämiskumppanit ovat Eskon käyttäjät. Tiivis yhteistyö käyttäjien kanssa kehitystarpeiden määrittelyssä auttaa rakentamaan ohjelmia, jotka tukevat uusien ja parempien hoitoprosessien kehittämistä.

Erityisen tärkeää on hoitoammattilaisen tekemä kehitystarpeen tai ongelman mahdollisimman selkeä kuvaus. Ammattilaisen ei niinkään tarvitse miettiä millainen käyttöliittymän tulee olla, sillä käyttöliittymän suunnittelu on tietojärjestelmäammattilaisten aluetta. Paras tulos kuitenkin saadaan, kun käyttäjä osallistuu suunnittelun eri vaiheisiin esim. koekäyttämällä järjestelmää.

Eskossa kehitystyötä tehdään yhdessä PPSHP:n, LPSP:n, LSHP:n ja VSHP:n kanssa. Perusterveydenhuollon kehityksessä yhteistyötä tehdään PPSHP:n alueen kuntien perusterveydenhuollon kanssa, mukana on mm. Oulun, Kalajoen, Tyrnävän, Muonio-Enontekiön, Muhoksen ja Oulaisten kaupunkien perusterveydenhuollon ammattilaisia.

Tämä verkkosivu käyttää evästeitä, jotta sinä saat parhaan mahdollisen käyttökokemuksen.