Vieraskynä: Unto Unit Dose-annosjakelu OYS2030 sairaalassa

Eskon Vieraskynänä  on tällä kertaa kehittämisproviisori Jaakko Mustakallio, joka työskentelee OYS sairaala-apteekin automaatiohankkeen parissa.

OYS:n kampukselle rakentuu maailman älykkäin sairaala. Yksi osa älykkyyttä on erilaiset järjestelmät, joiden avulla potilaan hoitaminen on entistä turvallisempaa ja sujuvampaa. Tässä blogitekstissä keskitytään yhteen uuteen ja älykkääseen järjestelmään, Untoon. Eskon ja Unton välisen vuoropuhelun kehittäminen on merkittävä osa tähän tavoitteeseen pääsemisessä.

Mikä Unto oikein on?

Unto eli Unit Dose-annosjakelu on järjestelmä, jonka avulla sairaalahoidossa oleville potilaille jaellaan lääkkeet hoitojakson aikana. Tällä hetkellä potilaiden lääkkeenjako on hoitohenkilökunnan työtehtävä, joka vaatii tarkkuutta ja vie kosolti aikaa työpäivästä. Lääkkeenjako on käsityötä ja se tehdään yleensä jokaiselle vuodeosastohoidossa olevalle potilaalle kerran vuorokaudessa joko sairaanhoitajan tai osastofarmaseutin toimesta. Unton avulla tämä työvaihe siirretään automaation avulla tehtäväksi ja hoitohenkilökunnan aikaa vapautuu niihin työtehtäviin, joita ei voida tai haluta automatisoida. Unto jakelee potilaan lääkitykset useamman kerran vuorokaudessa, jolloin potilaan lääkitysmuutoksiin voidaan reagoida heti seuraavan antoajan yhteydessä.

Artikkelikuva: UNTO annosjakelijarobotti (kuva: Mika Vallineva/ Wallineva Photography) 

Integraatio – siis mikä?

Unto koostuu sekä annosjakelua tuottavista roboteista ja useista järjestelmien välisistä vuoropuheluista eli integraatioista, joiden avulla Untolle saadaan toimitettua tarvittavat tiedot potilaasta ja lääkityksestä. Merkittävä integraatio, jota olemme kehittäneet yhteistyössä Eskon kanssa, on potilaiden lääkemääräysten siirtyminen oikeassa muodossa Eskosta Untolle. Taustana tässä on katkeamattoman lääkehoidon prosessi (Closed Loop Medication Administration), jonka periaatteena on säilyttää lääkitystieto muuttumattomana koko lääkehoitoprosessin ajan. Unton tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että potilaan lääkitystieto kirjataan Eskon lääkehoito-osioon, josta se siirtyy järjestelmien välillä automaattisesti ja muuttumattomana. Tällä tavoin pyritään ennaltaehkäisemään inhimillisiä virheitä, joita voi tapahtua, kun lääkitystietoja siirretään käsin järjestelmästä toiseen.

Sanoista tekoihin, suunnittelusta käytäntöön

Eskon ja Unton välisen integraation kehittäminen aloitettiin heti projektin alkuvaiheessa. Laitteiden toimitusta odotellessa kävimme ensimmäisiä yhteisiä ajatuksia läpi ja mietimme miten Eskon ja Unton välinen toiminta saataisiin potilaita ja hoitohenkilökuntaa palvelevaksi. Varsinainen määrittelytyö, eli toteutuksen suunnittelu polkaistiin käyntiin järjestelmätoimittajien kanssa projektin edetessä. Päämääränä määrittelytyössä oli lääkitysturvallisuus sekä järjestelmän helppokäyttöisyys. Vastaavaa integraatiota ei ole toteutettu Suomessa aiemmin, joten tähän työtehtävään tuli käyttää riittävästi työaikaa ja asiantuntijoita sekä hoitotyöstä ja ICT-toimijoilta.

Miten tämä näkyy päivittäisessä työssä

Eskoon rakentuu uusia ominaisuuksia, jolloin vuodeosastoilla työskennellessä hoitohenkilökunta käyttää tuttua Eskon näkymää annosjakelun toimiessa taustalla. Tällöin hoitajan tai osastofarmaseutin ei tarvitse muistaa käydä erillisessä sovelluksessa tilaamassa tai muuttamassa annosjakelun tietoja, nämä kun kulkevat järjestelmien välillä automaattisesti ja muuttumattomana.

Oppeja matkan varrelta

Tietojärjestelmien kehittäminen on monimutkaista mutta palkitsevaa työtä.

Viiden minuutin juttelu on usein tehokkaampaa kuin kymmenen sähköpostia.

Hyvä työyhteisö ja yhdessä tekeminen kantavat tässäkin pitkälle.

Jaakko Mustakallio
kehittämisproviisori
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde