Vieraskynä: Robotit hyvinvoinnin palveluksessa

Eskon blogissa vierailee kirjoittajia Esko Systemsin yhteistyöorganisaatioista.  Tällä kertaa Vieraskynänä toimii Cristina Andersson, joka avaa  blogissa Esko-päivien puheenvuoronsa aihetta ”Robotit hyvinvoinnin palveluksessa”. Työssään Cristina toimii paremman soten puolesta. Hän on vetänyt STM:n hyvinvoinnin tekoälyn ja robotiikan ohjelmaa, ollut ja on mukana erilaisissa asiantuntijaryhmissä niin Suomessa, Pohjoismaissa kuin EU:n eri organisaatioissa.

Upeat ja huippukiinnostavat Esko -päivät ovat takanapäin. Sosiaalisen median hehkutusten perusteella ihmiset saivat vastinetta ajalleen sekä paljon ajatuksia työhönsä ja omalle työyhteisölleen vietäväksi.

Puhuin aiheesta ”robotit hyvinvoinnin palveluksessa”. Robotit ja muu kehittynyt teknologia voivat tehdä unelmasta, jossa kaikilla on pääsy tarpeelliseen hoitoon ja hoivaan, totta. Onnistumme kuitenkin vain, jos hyödynnämme teknologiaa nykyistä paremmin.

Otetaan esimerkiksi kuntoutus. Suomessa noin 25 000 ihmistä saa vuosittain aivoinfarktin tai muun aivovamman, joka vaatii kuntoutusta. Tämä koskettaa kaikenikäisiä, ja monet voisivat tehokkaan kuntoutuksen avulla palata takaisin työelämään.

Kuntoutuksen ydin on aivojen toiminnallinen korjaantuminen. Kävelykuntoutusrobotin avulla potilas voi tehdä tuhansia aivojen plastisuutta edistäviä liikkeitä tunnissa. Aivot saavat näin välttämätöntä informaatiota, joka tukee hermo- ja liikeratojen palautumista. Robotti ei väsy, ja sen tarjoama kuntoutus on tasalaatuista ja tarkkaa.

Entäpä sairaaloiden ja muiden ”käytävärikkaiden” laitosten logistiikka? Onko oikein, että koulutetut hoitajat kuljettavat likapyykkiä tai pesevät sänkyjä? Minun mielestäni ei. Nykyiset sisälogistiikkaan soveltuvat robotit ovat jo varsin taitavia ja ketteriä. Ne kulkevat itsenäisesti käytävillä, huoneissa ja kerrosten välillä. Robotit voivat myös annostella lääkkeitä ja jakaa ne potilaille.

Miksi siis jatkamme työelämää, jossa ihmiset tekevät robotin töitä? Kysyin eräältä terveydenhuollon ammattilaiselta, miksi näin on. Hän vastasi, että kyse on asenteista. Ihmiset vastustavat robotteja, koska niihin liittyy pelkoja. Joku pelkää työpaikkansa puolesta, toinen sitä, että vanhukset joutuvat ”kylmien robottien” armoille.

Ajattelen, että robotit hoitavat parhaiten rutiininomaiset, epämiellyttävät ja likaiset tehtävät. Ihmisille jäävät edelleen ne tehtävät, jotka vaativat ihmisläheisyyttä ja luovuutta. Toisaalta useimmin kuultu argumentti teknologiaa vastaan on juuri tuo inhimillinen kohtaaminen, johon törmäsi aikoinaan myös stetoskoopin keksijä René Laennec. Tohtori Laennecin mielestä oli kiusallista kuunnella naisten sydänääniä painamalla korva rintaa vasten ja hän halusi löytää asiaan ratkaisun. Tohtorin kollegat vastustivat stetoskooppia korostamalla inhimillisen kosketuksen tärkeyttä.

Suomi voi olla maa, jossa jokainen saa tarvitsemansa hoidon ja hoivan, jos uskallamme rohkeasti ottaa askeleita kohti tätä visiota ja hyödyntää teknologiaa viisaasti.

Cristina Andersson
yrittäjä, tietokirjailija
Develor Oy