Blogi: Käytettävyys ja intuitiivisuus tietojärjestelmissä

Hyvä käytettävyys on usein sellaista, mihin ei erityisesti kiinnitä huomiota. Järjestelmää on vain helppo käyttää ja se on intuitiivinen eli toimii kuten sen odottaa toimivan, vaikka aikaisempaa käyttökokemusta ei olisikaan. Silloin käyttö ei kuormita käyttäjää, vaan on sujuvaa ja loogista, jolloin myös työn tehokkuus paranee. Hyvä käytettävyys vähentää koulutuksen ja opastuksen tarvetta ja tekee uuden järjestelmän käyttöönotosta sujuvaa ja tehokasta.

Huono käytettävyys puolestaan aiheuttaa turhautumista, epävarmuutta, ylimääräistä kuormitusta ja heikentää työn tehokkuutta. Se lisää koulutuksen ja opastuksen tarvetta, kun aikaa kuluu käytön opetteluun. Huono käytettävyys voi johtaa virhetilanteisiin ja potilastietojärjestelmässä pahimmillaan potilasturvallisuuden vaarantumiseen.

Jotta järjestelmän käytettävyyttä voidaan arvioida ja mitata, on määriteltävä mitä käytettävyydellä tarkoitetaan. Standardi ISO 9241-11:2018 määrittelee käytettävyyden seuraavasti:
Käytettävyys tarkoittaa tarkoituksenmukaisuutta, tehokkuutta ja tyytyväisyyttä, jolla tuotteen määritellyt käyttäjät saavuttavat määritellyt tavoitteet tietyssä käyttöympäristössä.

• Tarkoituksenmukaisuus (Effectiveness) – miten hyvin käyttäjä saavuttaa tavoitteensa
• Tehokkuus (Efficiency) – miten kauan aikaa yhden tehtävän suorittamiseen menee
• Tyytyväisyys (Satisfaction) – miten miellyttäväksi käyttäjä kokee sovelluksen käytön.

Tunnettu tanskalainen käytettävyysalan pioneeri Jakob Nielsen laajentaa käytettävyyden määritelmää nostamalla tehokkuuden ja tyytyväisyyden rinnalle omiksi osa-alueikseen opittavuuden, muistettavuuden ja virhetilanteiden käsittelyn. Näistä puhutaan usein myös käytettävyyden laatutekijöinä.

• Opittavuus – kuinka helposti käyttäjä suoriutuu yksinkertaisista toiminnoista ensimmäistä kertaa ohjelmistoa käyttäessään
• Tehokkuus –miten helppoa toimintojen tekeminen on, kun käyttäjä on oppinut järjestelmän rakenteen
• Muistettavuus –kun käyttäjä palaa järjestelmän pariin pitkän ajan jälkeen, miten helppoa on muistaa sen toimintalogiikka
• Virheet –miten paljon virheitä käyttäjä tekee, miten järjestelmä palautuu virhetilanteista ja kuinka tämä vaikuttaa käyttöön
• Tyytyväisyys –kuinka miellyttävää järjestelmää on käyttää.

Kuten määritelmistä huomataan, käyttäjät ovat aina keskiössä, kun puhutaan käytettävyydestä ja intuitiivisuudesta.

Käytettävyyteen liittyy muitakin osa-alueita kuten saavutettavuus, joka huomioi käyttäjien erilaisuuden. Järjestelmää tulee voida käyttää, vaikka käyttäjällä olisi esimerkiksi värisokeus. Tällöin suunnittelussa otetaan erityishuomioon käyttöliittymän värit, jotta myös värisokeat voivat käyttää järjestelmää ongelmitta. Käyttäjien tarpeet ja vaatimukset täyttäviä järjestelmiä voidaan suunnitella ja kehittää vain ymmärtämällä, ketkä järjestelmää lopulta käyttävät.

Esko-potilastietojärjestelmän käytettävyys ja intuitiivinen käyttökokemus varmistetaan käyttäjälähtöisen suunnittelun menetelmin moniammatillisissa tiimeissä tiiviissä yhteistyössä käyttäjien kanssa. Käyttöliittymät suunnitellaan ulkoasultaan ja toimintalogiikaltaan yhtenäisiksi, jolloin käyttö on helppoa ja intuitiivista riippumatta siitä, mikä osa järjestelmästä on kyseessä.

Käyttäjien osallistaminen suunnittelun ja tuotekehityksen eri vaiheisiin varmistaa, että Esko-potilastietojärjestelmänä täyttää käyttäjän tarpeet ja odotukset sekä mahdollistaa sujuvan, tehokkaan ja potilasturvallisen käytön. Helppokäyttöinen järjestelmä on miellyttävä käyttää ja vapauttaa aikaa potilastyöhön.

Tomas Kuusijärvi
UX designer, Esko Systems Oy